Päätimme viedä Finmarin tutustumaan Näsijärveen. Juhannus tuntui sopivimmalta ajankohdalta, joten juhannusaaton aaton iltana nostimme Finmarin taas trailerille.

Tarkoituksemme oli laskea Finmar Näsijärveen seuraavana aamuna. Koska juhannukseksi oli luvattu epävakaista säätä, seurasimme tarkasti sekä Forecan Sadetutkaa että Ilmatieteen laitoksen paikallissäätä. Juhannusaatoksi luvattiin sadekuuroja, mutta aamuyöstä olisi selkeää.

Niinpä pakkasimme tavaramme puolen yön aikoihin ja starttasimme kohti Tamperetta. Mietimme olisimmeko ainoita hulluja, jotka ajelevat veneen kanssa keskellä yötä, mutta yllätykseksemme laskimme ainakin viisi vastaantulijaa, joilla oli vene kyydissä.

Ehdimme tankata Finmarin tankin täyteen Teiskontien Nesteen mittarilta juuri ennen sulkemisaikaa. Siitä matka jatkui Santalahden veneluiskalle, josta laskisimme Finmarin veteen.

Santalahteen päästyämme emme yllättyneet kovinkaan paljoa kun tapasimme siellä pari miestä koekäyttämässä venettään, tarkoituksenaan laskea vene juhannuksena veteen.

Santalahden veneluiska on leveä ja jyrkkä, ja trailerin sai helposti ajettua riittävän syvälle veteen. Finmar lipuikin tyylikkäästi veteen. Jätimme Transitin satama-alueelle odottamaan ja lähdimme ajamaan Finmarilla kohti Näsijärven lahden rannalla sijaitsevaa kesämökkiä.

Vesillä matka taittui yön pimeimpänä hetkenä, ja käännyimmekin aluksi vähän liian aikaisin länttä kohti. Oikea väylä kuitenkin löytyi, ja ajoimme Finmarin mökkilaituriin. Kävimme vielä noutamassa Transitin mökin pihaan seisomaan. Kun kaikki olimme päässeet onnellisesti perille, päätimme levätä hetken ja odottaa päivän valkenemista.

Neljän aikaan aamulla keitimme kahvia termospulloon ja lähdimme järvelle. Peruttaessamme laiturista ruohikon reunaan kuului vieno kolahdus, joka kertoi potkurin lavan ilmeisesti osuneen johonkin. Ihmettelimme mihin se oli voinut osua, koska rannassa ei ollut sillä kohtaa kiviä. Kolahduksen takia potkuri alkoi ravistaa hiukan, mutta jatkoimme silti Näsinselälle suunnitelmien mukaisesti.

Selällä jouduimme kevyeen sadekuuroon, joka kuitenkin meni pian ohi. Tuuli oli kohtalainen ja sai selällä aikaan korkean ristiaallokon. Näsijärvi on kapea ja matala allas, jonka aallot ovat tyypillisesti korkeita ja jyrkkiä. Finmar puski urheasti aaltojen yli, vaikka meno kävi välillä aika rankaksi.

Aluksi ajoimme koilliseen, Näsinselän toiselle puolelle Aunessillalle. Aunessilta on nykyään museosiltana, ja sen yli kulkee ainoastaan kevyen liikenteen väylä. Se on edelleen yksi Pohjoismaiden korkeimmista kivisilloista. Se ylittää Paarlahden, Suomen ainoan vuonon. Kävimme kääntymässä sillan toisella puolella ja ihailimme sillan alta lipuessamme kannen ammattimaista kivityötä.

Aunessillalta ajoimme takaisin länteen Näsineselän toiselle puolelle, Peronsaaren laituriin. Peronsaari on kesäisin suosittu käyntisatama, joten isompi laituri oli aivan täynnä veneitä. Finmarille löytyi kuitenkin paikka viereiststä ponttoonilaiturista. Muissa veneissä nukuttiin vielä, joten saimme nauttia termarikahvimme omassa rauhassamme.

Emme jääneet tutkimaan saarta tarkemmin, vaan jatkoimme matkaamme Pimeesalmen kautta takaisin mökin rantaan. Näsijärven länsirannalla saimme ajaa tuulensuojassa, mutta ristiaallokko oli siellä melkein yhtä kova kuin selälläkin.
Päästyämme takaisin rantaan nostimme perävetolaitteen ylös ja totesimme potkurin lavan kärsineen pienen vaurion kolahtaessaan johonkin lähtiessämme. Irrotimme potkurin ja jätimme sen laiturille odottamaan toimenpiteitä.

Rannalta löysimme toisen potkurin, jonka vaihtamista vaurioituneen tilalle harkitsimme vakavasti. Se vaikutti sopivan mainiosti: siinä oli kolme lapaa ja akselinreikä. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että siinä oli pieniä eroja omaamme verrattuna (katso kuva yllä). Kävimme lepäämään, koska yöunemme olivat siihen mennessä jääneet aamuyön kahteen tuntiin.

Aamulla potkurinkorjaukseen löytyi apua, ja lähdimme Pirkkalaan halliin, jossa potkurin lavan oikaisu kävi kätevästi hydraulipuristimen ja sopivien mallineiden avulla. Saimme samalla oikaistua myös toisessa lavassa olleen aiemmin tulleen vaurion. Käsittelyn jälkeen potkurista tuli uudenveroinen, ja mattamusta maali kruunasi potkurin uuden elämän.

Mökillä nautitun runsaan lounaan jälkeen lähdimme uudelleen vesille. Tällä kertaa ajelimme Näsijärven etelärantaa pitkin. Kävimme kääntymässä ensin Mustassalahdessa Särkänniemen takana, ja ajoimme sitten kierroksen Naistenlahden satamassa veneitä katselemassa. Sieltä jatkoimme Koukkuniemen ohi Rustholliin, jossa ei vielä kahviaikaan näyttänyt olevan asiakkaita. Luulimme että koko paikka on kiinni, koska laiturissa ei ollut yhtään venettä ja terassikin näytti autiolta. Onneksi päätimme kuitenkin käydä vilkaisemassa, sillä Rusthollia valmisteltiin parhaillaan illan juhannusjuhlaa varten. Rannassa oli suuri kokko, ja terassille asennettiin päivänvarjoja. Menimme sisään ja tilasimme kahvit.

Kahvien jälkeen ajoimme takaisin mökille, jossa päätimme nukkua jälleen pätkän ja lähteä illansuussa katselemaan juhannuskokkoja järvelle. Kokkojen katseleminen jäi kuitenkin ajatuksen tasolle, sillä uni maittoi aina seuraavaan aamuun saakka. Sitten olikin jo aika ajaa takaisin Santalahteen, nostaa Finmar trailerille ja tuoda se takaisin kotisatamaan.

Nostaessamme Finmaria Santalahdessa huomasimme, että traileria ei kannata ajaa liian syvälle veteen. Muutamilla ensi yrityksillä Finmar lipui telojen ohi, mutta kun vedimme traileria metrin ylöspäin, Finmar asettui kauniisti teloilleen.

Ajattelimme ajaa Finmarilla vielä pienen lenkin Längelmävedellä ja kahvitella veneessä. Ajoimme trailerin kanssa Säynäniemen leirintäalueen kahvilalle, josta ostimme tölkin maitoa ja termarin täyteen kahvia.

Kotisataman luiska on lyhyt ja loiva, ja Finmaria on aiemmin ollut hankala saada siellä pois trailerilta, koska sitä ei voi ajaa riittävän syvälle veteen. Tällä kertaa opimme, että toisen täytyy istua Finmarin keulalla, jotta perävetolaitteen evä ei ota mutaan kiinni. Vene irtosikin tällä tavalla helposti trailerilta.

Suuntasimme peilityynelle Pappilanselälle jossa sammutimme koneen ja annoimme Finmarin kellua vapaasti samalla kun joimme kahvia ja söimme mökiltä jääneitä kinkku- ja juustopiirakoitamme. Kävimme vielä Rönnin mittarilla tankkaamassa ennenkuin ajoimme Finmarin omalle paikalleen odottamaan uusia seikkailuita.